Kevättä ikkunalla

Kävipä päivänä eräänä kaupan hedelmäosastolla siten, että hullaannuin. Hullaannuin aivan totaalisesti kaikista tuoreista ja herkullisen näköisistä herkuista.

Ostin hunajameloninpalasen. Ennen en ole kotiin kyseistä möykkyä ostanut ja se oli kyllä herkkua.

Siemeniä oli tuossa palassa aivan valtava määrä. Hui!
Lapsena jotenkin totuin siihen että hedelmistä löytyvät siemenet on kiva tuupata multiin ja sitten seurailla niiden liikkeitä.
Kerran sain jopa mandariineja kasvamaan ihan kunnon kokoisiksi huonekasveiksi. ^_^

Niinpä nyt iloisena sitten kaivoin multapussin ja suklaamunien kennoja esiin ja tuuppailin pieniä siemeniä multaan.

Pari munakennoa täytettynä mullalla ja hunajamelonin siemenillä.
Tässä saa nyt itää 48 siementä.

 Jokusen päivän kuluttua oli pientä itämistä havaittavissa.
Söpöjä!

Viikonlopun ajan siemenet nautiskelivat hiljaisesta komerokodista, kun emäntä oli Vuosaaressa skräppäämässä.

 

 Maanantai-aamuna sainkin kurkkia munakennoihin varsin ilostuneena. Oli ensimmäiset pikkiriikkiset jo nostaneet päänsä pystyyn. Nyt vähän lannoiketta. Reilusti vettä ja aurinkoa.

 

 Hiukan vaihtelevalla tahdilla ne sieltä nousee...

 

Eilen tiistaina oli tän näköistä touhua.

 ...ja tänään keskiviikko-aamuna huiteli meloninvarret jo pitkin pöytää. Kuvissa oon ehtinyt jo aamukääntämisen suorittaa, siks varret sojottaa poispäin auringosta. ;D

 

Ja vielä myötäisessä valossa myös innokkaimmat taimet.

Ei huolta, kyllä niitä perinteisempiäkin piiperryksiä vielä on luvassa.
Tää ei edelleenkään oo sen enempää ruoka- kuin puutarhablogikaan!
Nää on vaan ollut hetkiä mun mitäänsanomattomassa elämässäni, joka on kuitenkin se paras just mulle.
*pus* palataan.

 

Love, Pia