Raidalliset sukat on kivat, mutta enää en ikinä tee niin kuin näiden sukkien kohdalla.
Mulle jäi joka raidan jälkeen kova päättelemishomma odottamaan.
Nämä sukat menevät opiskeluaikaisen ystäväni vapaaehtoistyöpaikalle Keniaan.
Tältä ne näyttävät vielä päättelemättöminä, muuten valmiina. Tykkään tästä väriyhdistelmästä vaikka en liiemmin ole mustan kuin sinisenkään ystävä. Mukava kuitenkin neuloa välillä jotain muutakin kuin oranssia ja ruskeaa.
Lisäksi olin vielä niinkin hullu että menin pätkäsemään langat niin lyhyiksi,
että niitä oli kaikenlisäksi vaikea käsitellä.
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Siinä sitä taistellaan. Langanpätkä kerrallaan.
Huoh.
>_<
Välillä mua väsyttää niin etten jaksa tehdä mitään.
Niinpä huilin sohvalla ja joskus mä yritin näitä sukkia päätellä siinä samalla.
Rasittavinta hommaa ikinä!
Yhden päättelysession tulos! Jei!
Me hengattiin sukkaparin kanssa aika paljon sohvalla.
Joskus laitoin ihan sävy-sävyyn hupparin päälleni jotta sukka päättelöityisi nopeammin
- ei se auttanut.
Välillä otettiin lepoa.
Ja sit taas palattiin työn pariin.
Väsymys ja paleleminen on semmoset oireet joiden kanssa ei hirveemmin monenlaisia juttuja kotosalla tehdä - vaikka onkin työttömänä. Ei auta kuin vetästä huppari tiukasti päälle, peitto "korviin", villasukat jalkoihin ja joskus tosiaan käsiinkin.
Viimeisiä viedään. ^
Kyllä niistä kuitenkin valmiit sukat tuli.
Helmikuun lopussa me laitetaan yhteinen paketti ystäväni Hilman kanssa menemään kohti Keniaa.
Tähän projektiin me ollaan saatu monta auttajaa mukaan.
Kiitos siitä heille kaikille.
Postailen vielä lähetyksen laittamisesta ja perille saapumisesta sitten erikseen.
Kiitos,
Pia